takaisin

Kuin on hehku kuun vain lainaa, niin on lainaa kaikki tää
Ja kun kukat päänsä painaa jotain oottamaan ne jää
Vaik ei varsi hento kanna niitä talven myrskyihin
Juuret periksi ei anna - minä miksi antaisin
Tullessaan voi huominen kaiken muuttaa, tiedän sen
On niin monta syytä jatkaa

37.8, 15, 30, 7, 100.5, 10.0, 450... Elämäni on numeroita: kursseja, kuumeasteita, tunteja, opintopisteitä, kellonaikoja, kilometrejä, askelia ... numeroita. Ja minä rakastan jokaista hetkeä.

Olen huumaavassa maniassa kun herään aamuisin harmaaseen päivään ja vesisateeseen pää tukossa flunssasta tai kun kynttilänvalossa näpyttelen viestejä opettajilleni. Palkitsen itseäni hyvällä mielellä tulostettuani hakemuspapereita, täytettyäni lomakkeita ja pyöritellessäni numeroita.

Olen pudonnut, kaatunut ja lyöty maahan. Olen noussut, kiivennyt ylös ja kävellyt pois. Tämä vuosi on alkanut ja antanut uuden mahdollisuuden muistaa itseni. Minä unohdin sieluni ja mieleni tuntemattomiin vesiin, hukutin itseyteni pinnan alle ja jätin tulevaisuuteni jalkoihini. Nyt minä taistelen sen käsiini, sillä minä olen tullut takaisin.