Sulje päivät rasiaanKolmosen iltauutisissa luetaan rumia sanoja lamasta. Kerrotaan uutisia kaukaisuudesta ja näytetään kuvia ihmisten julmuudesta. Luodaan uhkakuvia ja näytetään toteen ennusteita. Tuo törky ja saaste yrittävät kammeta sisälle kotini lämpöön ja minä suljen television.
Oot liian kevyt kantamaan
Jätä taakse kaikki muu
Jos saavun, lähdetkö mukaan
Oot hauraampi kuin milloinkaan
Vien, vien täältä pois
Kauniimpi olet kuin koskaan
Vien, vien sinut pois
Minne vain unelmat johtaa
Jo kertonut oon tarinat
On muistot liian painavat
On aika päästää kahleistaan
Jos hyppään, osaanko lentää
Taakse jätän, taakse jää
Sisälläni perhoset aukovat siipiään ja satakielet laulavat heleällä äänellään kuiskauksia paremmista ajoista. Höyhenen kevyt ajatuksenlento saa minut kuvittelemaan edessäni paremman maailman ja ulkona paukkuva pakkanen ei pääse kylmillä kourillaan jäädyttämään minua kiinni, sillä minä olen onnellinen.
Mutta sitten on päiviä, joina suljen puhelimen ja nukun. Nukun pois väsymystä, joka istuu rintani päällä matalasti nauraen. Teen ajatuksistani viiltäviä teriä, jotka rouhivat paloja toivostani ja tahraavat valutetulla epätoivolla uskoni huomiseen. Pahoinpitelen itseäni liioittelemalla ja syöksemällä itseni väheksymiseen. Harjoitan väkivaltaa mieltäni kohtaan ja pakenen paikalta syyllisen tavoin kaatamalla nieluuni valheellisen lohdun punaiseen kuoreensa kätkettynä, mikä auttaa minut jälleen nukahtamaan.
Mitä minä oikein luulin? Tottakai ne murheet ja eletyt päivät saavat minut kiinni jos hidastan. Painan pääni suuren mustan kiiltävän turkkiin ja lupaan voida paremmin. Huomenna minä voin taas paremmin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti