CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Kun on mentävä

Niin kirjoitin liikaa eilen taas
Pitäisi muistaa uskaltaa
Pitäisi muistaa yrittää

Maanantai taas saapuu aivan liian aikaisin kai
On liian helppoo olla onnellinen
Minä tiedän kyllä sen
Minä tiedän kyllä sen miltä tuntuu

Maanantai ei ollut taaskaan kaikkein armeliain
On turhaa koittaa olla onnellinen
Minä tiedän kyllä sen
Minä tiedän kyllä sen miltä tuntuu

Tie pelastaa
Tie pelastaa jos uskaltaa
Tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa

kaivaudun peittoni alle ja jään odottamaan unta. Se saavuttaa minut vasta aamuyöstä. Nukun levottomasti nähden otteita eletystä elämästä ja tarinoita, joita olisin tahtonut elää. Herään hiestä märkänä ja nukahdan uudelleen.

Päivä valkenee ja olen unohtanut unieni opetukset. En jaksaisi nousta, enkä pukeutua. En jaksaisi raahautua ulos, enkä jaksaisi tulla takaisin sisälle. Siivoan pientä asuntoani, mutta en jaksa tehdä sisimmälleni mitään. Jokin syö minua elävältä, se jokin valvoo minussa yöt ja nukkuu päivät.

Ystävät pyytävät minua luokseen Toiseen Kaupunkiin. Joskus on vain lähdettävä. Nyt minun on lähdettävä, hetkeksi pois täältä. Pois itseni luota.

0 kommenttia: