Hymy

What does tomorrow want with me
What does it matter what I see
If we all walk behind the blind
Tell me where do we draw the line

Whatever tomorrow wants from me
At least I'm here, at least I'm free
Free to choose to see the signs
This is my line

Hymy. Muistan sen pienen hetken kun ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen hymyilin. Ei sille ollut sormella osoitettavaa syytä, se oli vain hyvästä olosta johtunut spontaani reaktio. Yksi hymy.

Toinen hymy. Havahduin hyvän olon jatkuneen, se ei ollut hautautunut menneisyyden varjojen alle. Mikä uskomaton ekstaasi, ei painoa hartioilla, vain vapaus kokea iloa, jota pahamieli ei enää solvauksillaan mustamaalannut peittoon.

Vain hymy. Pieni, lähes huomaamaton hymy huulillani, joka kertoo, että minä taidan olla onnellinen. Sittenkin.