Unelmaa

Ota minut sinun uniin
vaikka nousen toisiin juniin

Häntä rakastin paljon
ole mulle vähän aikaa hän

En ilosta itke en surusta itke, jos itken
niin itken muuten vaan
ja muualla oon, ennen kuin huomaatkaan

Kuuntelen tauotta Summer Winea. Sen lempeät, tutut sanat ja huumaava sävel kuljettaa minut kauaksi näistä päivistä. Herään toisessa ajassa, mutta samassa paikassa. Ympärilläni jälleen keskikesän sininen yö, iholle kiertynyt valkoinen lakana, varjoista pimeä huone ja sinisenä hohtava kännykkä, joka soittaa summer winen sävelmää Sinun nimeäsi näytöllään tanssittaen. Ne yöt olivat kesän kastepisaroista kosteita ja lämpimiä kuin Taj Mahalin huokaus. Ja minä hehkuin kilpaa juhannusruusujen kanssa ja tuoksuin raikkaalta rakkaudelta. Kuinka niin kaunis saatettiin jalkoihin talloa, polttaa katkeruuden tulissa ja haudata kitkerän kalkin alle? Miksi minä edelleen kaipaan, miksi minä palaan niihin aikoihin itseäni vahingoittaen?

"Se on kai sitä hyvästien jättöä unelmille" ystävättäreni kuiskaa hiljaa. Yritän puhua näitä ajatuksia itsestäni ulos, mutta ne eivät anna itseään sanoihin sidottaviksi. Rimpuilen itsessäni ja revin tunteita käsiini pilkkoakseni ne auki ja nähdäkseni mitä sisältäni löytyy, mutta ihoni on kivettynyttä ja aseeni ovat vain höyheniä, jotka syöksyvät tuulenpyörteissä kevään iloihin. Niinpä minä istun alas, kaadan lasillisen baileysia ja yritän vapauttaa itseäni laajentaen tajuntaani keinotekoisesti.

Eräs soittaa ja puhuu tunteja. Se tahtoo nähdä, olla lähellä ja rakastua. Minä tahdon piiloutua, paeta ja kadota tältä kaikelta. Eräs tahtoo luokseni näihin huoneisiin, joissa joskus joku muu asteli elämäni tärkeimpänä. Nyt nämä huoneet ovat tyhjyyttä täynnä, äänettömänä, pysähtyneenä paikoilleen kuin uutta odottaen, mutta minä seison portinvartijana avaimia tiukasti nyrkkiin puristaen. Unelmat ovat liian kauniita ja minä rakastan niitä liiaksi päästääkseni irti.

Olohuoneen pöydällä Erään tuoma ruusu lakastuu, pudottaa terälehtiään valkoiselle pöytäliinalle ja nuutuu mahdottoman taistelun alle. Minä juon baileys lasini tyhjiin, hukutan itseni sohvan nurkkaan ja kuuntelen vielä kerran summer winen. Vielä kerran. Kerran.