Pysähtynyt päivä

Sade, se on tänään alkanut ja loppunut. Taivas on muuttanut väriään rauhattomasti harmaasta siniseen ja läikyttänyt avautuvaan kaareensa valkoista harsoa. Katselen ikkunan takaa takapihan ruohoa, puita ja pensaita, naapurin valkoista aitaa ja kukkaistutuksia. Jokainen väri rävähtää silmilleni kuin ilotulitus, joka polttaa verkkokalvoani ja saa minut siristämään silmiäni tässä täyteläisyydessä.

Päivä tuntuu asettuneen aloilleen. Päätän ansainneeni lepotauon ja palkitsen itseäni kuuntelemalla Kotiteollisuutta ja lusikoimalla kulhoon lähikaupasta ostettua jäätelöä. Luen hyvää kirjaa, nautin autuudesta, joka on vallannut kehoni. Olen tyytyväinen, tässä olotilassa vain nautiskelen.

Sitten mieleeni tulee ajatus: pitäisikö lähteä juoksemaan...? Ja huomaan kellon olevan yön kynnyksellä. Ei se päivä unohtanut tänäänkään rutiinejaan.