Väärä päivä

Viime öinä olen nähnyt unia pitkästä aikaa. Viime päivinä olen ollut väsyneempi kuin aikoihin. Käytän kaiken energiani muuttaakseeni kaiken uudeksi, erilaiseksi, ja se uuvuttaa minua. Muutokset ovat olleet liian suuria, olen tehnyt ne pienellä harkinta-ajalla ja toteuttanut kiihkeällä vauhdilla. Minulla on jatkuvasti kiire. Kiire-tee-suoriudu-toimi-nyt-heti-nopeammin! Voin vaihtaa autoni, värjätä hiukseni, ostaa uusia vaatteita ja muuttaa uuteen kaupunkiin, mutta en pääse itsestäni. Ja se varmaankin on tällä hetkellä se mihin kaipaan muutosta kivuliaimmin.

Minulla on pitkästä aikaa hyvä olo, mutta en tiedä johtuuko se jatkuvasta liikkeestäni. En ehdi katsomaan itseäni, pystyisinkö edes? Kestäisinkö katsoa mitä peilistä tuijottaa? Kuka sieltä katsoisi minua takaisin?

Olen tänään elänyt perjantaita. Vasta iltapäivällä sain kuulla, että perjantai on vasta huominen. Olen väärässä päivässä. Minusta tuntuu tänään konkreettisemmin kuin hetkeen, että olen myös väärässä elämässä.